OMAKUVA #10 – Syyskuu 2016

Aivosumu.

Muistelen lukeneeni jostain, että aivosumu ei ole tieteellinen määritelmä vaan usealle tuttu epämääräinen olotila, jossa aivot tuntuvat sumuiselta, kuin katsoisi ja aistisi maailmaa verhon takaa (viimeinen kuvaus on oma lisäykseni). Aivosumu täyttää aivoni ja ruumiini parhaillaan. Olen istunut viisi tuntia tuolilla, edessäni tietokone, etu-ja keskisormien alla yhteistyötä tekevät tietokoneen näppäimet (en osaa kymmensormijärjestelmää, yläasteella kukaan ei kertonut, että tanssitaiteilijan työstä suurin osa vietetään tietokoneen kanssa). Aivosumun saa mielestäni aikaiseksi tällä tavalla, lukemani mukaan myös sokeria syömällä. Onneksi omassa suussani sulaa sokeriton keskittymissisu.

Olen aivosumun lävistämä. Ajatukseni ovat sotkeutumassa hiljaiseksi massaksi. Ruumiini jähmettymässä istuvaksi toteemiksi. Aivosumu saattelee minut harmaaseen tyhjyyteen.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s